Lauantaipäivää autistin kanssa

Kävimme hakemassa eilen autistipojan kotiin viettämään viikonloppua. En ole nähnytkään häntä pääsiäisen jälkeen. :( Ikävä oli kova. Ja niin taisi olla hänelläkin. Sain nimittäin ihania lahjoja mitä hän itse oli tehnyt: paperiruusun, jalokivirannekorun, paperisen riipuksen ja kirjeen. ÄITI SAAKO OLLA KAVERIT PARANET PIAN RAKASTAN SINUA PAAVO SINÄ JA ISI T.JALI <3 <3 <3

Voi rakkaani miten ihana kirje. (Paavo on siis koiramme) 

Nyt tuossa "lueskelee" uutta kirjaa, olemme kaksin kotona ja meillä on ihan rauhaisaa ja leppoisaa tällä hetkellä. Hän on ottanut hyvin isiltä saadun tehtävän, täytyy olla mies talossa ja hoitaa äitiä. ;D 

Kirjoista hän pitää, ne ovat DVD:n jälkeen toiseksi paras juttu. Osaa kyllä lukea, mutta se on niin vaikeaa että kärsivällisyys ei riitä. Siispä kuvat ovat tärkeitä. Meillä on nyt DVD:t pannassa kun homma riistäytyi käsistä ja aiheutti liikaa riehuntaa. Kymmenen tähteä niin sitten saa katsoa äitin ja isin kanssa yhdessä yhden DVD:n. Veimme kaikki levymme ystävälle säilöön, ei voi säilyttää niitä edes kotivarastossa, koska jos poika tietää sen, hän ei saa rauhaa. Nyt on mukautunut hyvin siihen että ne ovat jossain ystävällä lainassa ja tulevat kesällä takaisin. 

Minä olen siirtynyt piltti lastenruokaan, onhan tämäkin, mutta niiden hedelmäsoseet ovat hyviä. Ei nimittäin vatsa kestä tuoreita hedelmiä, sekin on tullut kantapään kautta opittua. Haluaisin pureksia ruokaa!! Koko ajan vain nesteitä ja soseita, johan tässä hampaat kuivuu. Kärsivällisyys ei ole hyveeni. :) 

Väsymystäkin vähän pukkaa, mitkähän on veriarvot? Ei näillä ruuilla oikein vitamiinit täyty. Siis joudun syömään kolmea erilaista vitamiinia ja B pistokset vielä päälle, mutta niitä ei aloiteta ihan heti. Oliko se nyt vasta jälkitarkastuksen yhteydessä... 

Mutta uskallanko ottaa riskin ja lähteä pojan kanssa kaksin kaupungille kaupoille? Vähän mietityttää ja jännittää, mutta kun haluaisi itsekin jotain tekemistä. Pojalle olisi ostettava uusi takki ja housut, joka tulee olemaan aivan kidutusta. Edes normaali poikalapsi ei pidä vaatteiden sovituksesta, mutta laskekaapa se vielä potenssiin sata. Jos riittänee... 

Miekin haluisin jotain uutta!! Pakko vielä malttaa mieli, turhaa nyt ostaa. Tai jos jotain ihan pientä. :D 

Pitäkää peukkuja että homma sujuu edes jotenkuten, ilman turhia raivareita ja mustelmia. Vatsani on pidettävä kaukana.